Lapsioikeus

Lapsioikeudessa keskeisessä asemassa ovat lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvät kysymykset. Tavoitteena on, että vanhemmat pääsevät näistä asioista sopimukseen. Apuna voidaan käyttää myös tuomioistuinsovittelua.

Lapsen huoltajuus

Lapsen yhteishuoltajuus

Kun lapsen vanhemmat ovat avioliitossa keskenään, ovat he suoraan lain nojalla lapsensa huoltajia. Avoliitossa syntyneen lapsen huoltajaksi tulee lain nojalla yksin lapsen äiti. Sen jälkeen kun lapsen isyys on vahvistettu, voivat vanhemmat tehdä lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen lapsen yhteishuollosta.

Yhteishuolto tarkoittaa ennen kaikkea vanhempien yhteistä päätöksentekoa lasta koskevissa asioissa. Yhdessä päätetään mm. lapsen hoitoon ja kasvatukseen, kansalaisuuteen, äidinkieleen, nimeen, uskontoon, terveydenhoitoon, koulunkäyntiin ja passiin liittyvistä kysymyksistä. Lapsen huoltajat ovat myös hänen edunvalvojiaan ja huolehtivat lapsen taloudellisista asioista. Taloudellisten asioiden hoitamisessa tulee ottaa huomioon holhoustoimilain säännökset.

Eron jälkeenkin lapsi usein jää vanhempiensa yhteiseen huoltoon. Tämä edellyttää, että vanhemmat pystyvät yhdessä päättämään lapsen asioista. Jos lapsen huollosta ei päästä sopimukseen, voi kumpi tahansa vanhemmista viedä huoltoriidan ratkaistavaksi tuomioistuimeen. Katso jäljempänä Tuomioistuinsovittelu

Lapsen rajoitettu yhteishuolto

Joskus käytännön syistä ja lapsen edun vuoksi on tarpeellista päättää huoltajien välisestä tehtävien jaosta silloinkin, kun lapsi on vanhempiensa yhteisessä huollossa. Tällöin tuomioistuimen päätöksellä määrätään päätöksessä yksilöidyt tehtävät yksin toisen vanhemman ratkaistavaksi. Tällainen tehtävienjakomääräys voidaan antaa vain tuomioistuimen päätöksellä eikä sitä voida sisällyttää lastenvalvojan luona vahvistettavaan sopimukseen. Väestörekisteriin kirjataan tieto rajoitetusta yhteishuollosta mutta ei sen sisältöä. Vanhempi joutuu viranomaisen luona asioidessaan osoittamaan oikeutensa esittämällä tuomioistuimen päätöksen.

Myös lapsen edunvalvonta eli lähinnä taloudellisten asioiden hoitaminen voidaan tuomioistuimen päätöksellä jakaa vanhempien kesken tai toinen vanhemmista voidaan kokonaan vapauttaa edunvalvojan tehtävästä.

Lapsen yksinhuoltajuus ja toisen vanhemman tiedonsaantioikeus

Kun lapsella on vain yksi huoltaja, tekee hän yksin lapseen liittyvät päätökset. Koulu ja muut viranomaiset antavat lasta koskevia tietoja vain huoltajalle. Toinen vanhempi tarvitsee huoltajan kirjallisen luvan saadakseen tietoja viranomaisilta. Myös tuomioistuimen päätöksellä voidaan vanhemmalle antaa oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta.

Lapsen huoltomuoto ei vaikuta tapaamisoikeuteen. Jos lapsen huolto on yksin toisella vanhemmalla, on tällä kuitenkin oikeus yksin päättää lapsen asuinpaikka ja mahdollinen muutto ulkomaille. Yksinhuollolla saattaa tämän vuoksi käytännössä olla suuri merkitys tapaamisoikeuden toteutumiselle.

Lapsen asuminen eron jälkeen

Kun yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, on ratkaistava kumman vanhemman luona lapsi pääasiassa asuu. Myös silloin, kun vanhemmat päätyvät ratkaisuun, jossa lapsi asuu vuoroviikoin kummankin vanhemman luona, tulee lapsen virallisen asuinpaikan olla toisen vanhemman luona. Lapsen koulu ja oikeus päivähoitopaikkaan määräytyvät lapsen asuinpaikan mukaan. Lisäksi asumistukea ja monia muita etuuksia myönnettäessä lapsi voidaan ottaa huomioon vain virallisen asuinpaikkansa osalta. Lapsilisä maksetaan lähtökohtaisesti sille vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu.

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen asumisesta, päättää siitä viime kädessä tuomioistuin. Tuomioistuin pyrkii arvioimaan, miten lapsen etu tulevaisuudessa pystytään parhaiten toteuttamaan. Lapsia koskevat riidat pyritään yleensä ensisijaisesti sopimaan. Katso jäljempänä Tuomioistuinsovittelu. Lapsen tapaamis- ja huoltoriidan käsittely tuomioistuimessa kestää usein kauan ja tilanne saattaa olla vanhempien ohella myös lapselle raskas.

Lapsen tapaamisoikeus

Vanhemmat voivat yhteisymmärryksessä melko vapaasti sopia siitä, miten toisen vanhemman ja lapsen tapaamiset järjestetään. Suositeltavaa kuitenkin on, että tapaamisista tehdään melko yksityiskohtainen kirjallinen sopimus. Tämä helpottaa suunnittelua ja selkeyttää tilannetta myös lapselle.

Silloinkin kun lapsi on toisen vanhemman yksinhuollossa, on lapsella lähtökohtaisesti aina oikeus tavata myös toista vanhempaa. Lain mukaan kummankin vanhemman tulee pyrkiä siihen, että lapsen oikeus tavata vanhempaansa toteutuu.

Jos on perusteltua aihetta epäillä, ettei tapaava vanhempi kykene hoitamaa lasta ja turvaamaan lapsen hyvinvointia, voidaan tapaaminen järjestää valvottuna. Näin voidaan toimia myös silloin, jos lapsen ja vanhemman yhteydenpito on ollut hyvin vähäistä ja on tarvetta luoda tapaamisille turvallinen ympäristö. Vanhemmat voivat keskenään sopia valvotuista tapaamisista tai tapaamiset voidaan määrätä tuomioistuimen päätöksessä valvotuiksi.

Joskus lapsen siirtyminen vanhemmalta toiselle saattaa aiheuttaa ongelmatilanteen vanhempien keskinäisten ristiriitojen vuoksi. Tällöin voidaan käyttää ns. valvottua vaihtoa, jolloin vaihto yleensä toteutetaan ulkopuolisen tahon tiloissa. Valvotun vaihdon tavoitteena on rauhoittaa tapaamisiin liittyvä vaihtotilanne siten, ettei lapsi joudu vanhempien riitojen keskelle.

Lapsen elatus ja elatustuki

Vanhempien tulee osallistua lapsen elatukseen elatuskykynsä suhteessa. Oikeusministeriö on antanut ohjeet lapsen elatuksen tarpeen sekä vanhempien elatuskyvyn laskemista varten. Lastenvalvojat noudattavat tätä ohjetta ja pääosin myös tuomioistuimet soveltavat näitä ohjeita määritellessään elatusavun määrää. Ohjeen mukaisessa laskentatavassa on kuitenkin tulkintakysymyksiä, joiden ratkaiseminen jää viime kädessä tuomioistuimelle.

Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen elatuksesta, vahvistetaan sopimus yleensä lastenvalvojan luona, jolloin se vastaa tuomioistuimen antamaa elatusapupäätöstä. Jos elatusapu vahvistetaan täyttä elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen takia, voi Kelalta hakea elatustukea. Täysi elatustuki on 1.1.2014 lukien 153,63 euroa kuussa lasta kohden.

Lastenvalvoja voi kuitenkin vahvistaa vain vanhempien tekemän sopimuksen. Jos sopimukseen ei päästä, voi asian viedä oikeuden ratkaistavaksi. Tuomioistuin määrää elatusavut maksettavaksi yleensä kanteen vireillepanosta lukien ja takautuvasti niitä voi saada vain erityisen painavasta syystä.

Osapuolina elatusapuriidassa ovat lapsi ja se vanhempi, jolta elatusta vaaditaan. Kuluriski ei jakaannu elatusapuasioissa tasaisesti, sillä vanhempi joutuu yleensä aina maksamaan ainakin omat oikeudenkäyntikulunsa ja riidan hävitessään myös lapsen oikeudenkäyntikulut. Lapsi ei oikeuskäytännössä omaksutun kannan mukaan vastaa vastapuolen oikeudenkäyntikuluista silloinkaan, kun vanhempi voittaa elatusapuriidan. Myös elatusapuriita voidaan käsitellä tuomioistuinsovittelussa.

Tuomioistuinsovittelu lapsiasioissa
huoltajuusriita, tapaamista koskeva riita, elatusapuriita

Varsinaisen oikeuskäsittelyn sijaan tai sen ohella on mahdollista selvittää lapseen liittyviä riitakysymyksiä asiantuntija-avusteisessa tuomioistuinsovittelussa. Sovittelussa ratkaisua erimielisyyksiin haetaan neuvottelemalla ja harkitsemalla vaihtoehtoja erityisesti lapsen kannalta. Sovittelun tavoitteena on saada vanhemmat sopimaan lasta koskevat asiat ja näin välttämään usein pitkä ja raskas oikeudenkäynti. Asianajajan kanssa vanhempi voi etukäteen miettiä tämän vaihtoehdon soveltuvuutta omaan tilanteeseen, sillä sovittelu ei välttämättä ole paras vaihtoehto kaikissa tilanteissa.

Sovittelu tapahtuu tuomarin johdolla ja häntä avustaa asiantuntijana lapsiasioihin perehtynyt sosiaalialan ammattilainen. Sovittelu on vapaaehtoista ja se edellyttää molempien osapuolten suostumusta. Joskus sopimukseen päästään jo yhden tapaamisen aikana. Sovitteluistuntoja voi olla myös useita ja näiden välissä lyhytaikaisia kokeilusopimuksia.

Sovittelussa osapuolilla voi olla apuna ja tukena oma asianajaja. Sovitteluistunnossa asianajajan tehtävänä on olla taustalla ja antaa tukea ja neuvoja tarvittaessa. Sovittelussa keskitytään riidan taustalla oleviin erimielisyyksiin ja niiden syihin. Tavoitteena on neuvottelemalla löytää mahdollisimman hyvä vaihtoehto ja päästä molempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen. Useissa tapauksissa sovittelu johtaa sopimukseen, jonka tuomioistuin vahvistaa. Vahvistettu sopimus vastaa tuomioistuimen päätöstä.

Asianajan palkkiosta osapuoli vastaa itse, ellei hänelle ole myönnetty oikeusapua, jolloin asianajajan palkkio maksetaan valtion varoista joko kokonaan tai osaksi.